Vanhempieni kuolemat & kiitollisuus

Vuosi 2017, kun menetin molemmat vanhempani.. molemmat vanhempani kuolivat 3 kk sisällä, se oli elämäni hirvein, kauhein, tuskaisin, ahdistavin ja surullisin vuosi – mutta samaan aikaan myös jollain tapaa elämäni onnellisin vuosi. Kuullostaa kieroutuneelta, miten voin olla onnellinen samaan aikaan, kun olen menettänyt molemmat vanhempani kolmen kuukauden sisään? (kirjoitettu 16.1.2018)

Kiitos vuosi 2017 kaikessa kauheudessasi ja kauneudessasi!

Tässä kysymyksessä piilee itse vastaus, avaan asiaa hieman syvemmin tässä kirjoituksessa.

Te jotka ette minua tunne tai tiedä, selitän asian lyhyesti: 2016 joulukuussa äidiltäni löydettiin pahalaatuinen aivokasvain, joka johti leikkaukseen sekä syöpähoitoihin. Yli 70-vuotias isäni yritti hoitaa häntä kotona, mutta ei siihen kyennyt, sillä äidiltäni vaurioitui leikkauksessa näkökyky, lähimuisti ja kävelykyky. Äiti hakeutui itse sairaalahoitoon, koska pelkäsi, että isäni kuolee hänen hoitamiseen – ja niin siinä lopulta kävi. 🙏

Pääsiäisenä löysimme isämme kuolleena kotoaan, hänen sydämensä oli pettänyt. Hän ei osannut käsitellä äidin sairautta ja laiminlöi omasta terveydestä huolehtimisen – mikä koitui hänen kohtaloksi. Se oli järkytys. Kolme kuukautta eteenpäin, kun juuri saimme haudattua isämme ja piristettyä äidin mielen – tapahtui toinen tragedia. Äitimme meni yhtäkkiä viikon sisällä huonoon kuntoon ja menehtyi molemminpuoleiseen keuhkoveritulppaan. Kuullostaa uskomattomalta, mutta totta se on.

Tästä kirjoituksesta voit lukea isäni kuolemasta ja tästä kirjoituksesta äitini kuolemasta.

kuinka käsitellä kuolemaa?

Joten tässä sitä ollaan, molemmat vanhemmat haudanneena, tyrmistyneenä. Mielen on vieläkin vaikea käsittää, että mitä on oikein tapahtunut? Ettei elämä tule enää koskaan olemaan sellaista, kun se joskus oli. Menetykset ovat niin suuria, ettei sitä kaikkea pystykkään heti käsitellä, eikä tarvitse. Kaikki tapahtuu ajallaan ja omalla painollaan, kunhan vain muistaa käsitellä kaikki tunteet ja purkaa ne.

Oli se sitten puhumista, kirjoittamista, terapiaa – mitä tahansa.
Itse olen käynyt asiat mielessäni läpi tuhansia kertoja, pyöritellyt, miettinyt, pohdiskellut elämän kulkua ja sitä myöten oivaltanut monen monta asiaa. Asioilla todellakin on tarkoitus ja mikään ei ole sattumaa tai tuuria. 

Olen myös jutellut ystäville ja läheisilleni vanhempieni kuolemista jatkuvasti sekä käynyt säännöllisesti tunnevyöhyketerapiassa Taitimossa, meditoinut ja viimeisin mullistus oli Kirsi Salon Kolumbianretriitti marraskuussa. Olen kokenut näistä kaikista hurjasti apua! 😍

Myös tästä kirjoittamisesta, se on kuin viimeinen piste aina jokaiselle asialle. Nyt on todella helppo jo hengittää 😊

itseni löytäminen

On olemassa menneisyys, tämä hetki ja tulevaisuus. 

Sitä sanotaan ettei ihmiselle anneta enempää kuin se jaksaa kantaa ja kyllähän se tavallaan pitää paikkansa. Tässähän sitä ollaan yhä edelleen, pystyssä, hymy taas suun pielessä. Kiitollisempana ja parempana ihmisenä, kuin koskaan! Vaikka aika paljon on ollut kannettavaa.

Tällä hetkellä elän 100 % tätä hetkeä. Kiitollisemmin, runsaammin, aidommin, kuin koskaan aikaisemmin. Ja se johtuu täysin siitä, että olen menettänyt kaksi elämäni tärkeintä ihmistä, elämäni tukipilarit. Tuki ja turva on poissa. Mieleni sanoo, että nyt on Anni pärjättävä ja kasvettava aikuiseksi – viimeinkin! Nyt on löydettävä ilo ja onni kaikesta huolimatta – niin vanhemmatkin haluaisivat.
Ja niin tein! Selkä pystyyn ja eteenpäin. 😌

Kaiken tämän synkkyyden ja surun keskellä on tapahtunut myös paljon hyvää.

Olen löytänyt itseni. Oman aidon itseni. Oman elämän polkuni. Oman reittini. Oman elämäntehtäväni. Jokaisella meillä on sellainen, kun sen vain löytää ja oivaltaa sekä päästää irti uskomuksista ja yhteiskunnan pakotteista. Näin ollen, kun pääset vihdoin tekemään sitä, mitä rakastat, mihin sinut on luotu, silloin – voi pojat – silloin olet todella vapaa ja onnellinen! 🎉

 

kaikella on tarkoitus

Olen myös tutustunut upeisiin ihmisiin, jotka ovat opettaneet minulle paljon. 

Ohjanneet minua eteenpäin, opettaneet  hyvinvoinnista ja kehon toiminnasta, sairauksien synnystä ja ennalta ehkäisystä, mielen hyvinvoinnista, maailmankaikkeudesta ja vaikka mistä. Kaiken tämän sekä kirjoista oppimani jälkeen elämää ja näitä menetyksiä on ollut PALJON helpompi ymmärtää. Ja näin ollen viha ja kauna ovat myös väistyneet syrjään ja kiitollisuus tullut tilalle. Tieto ei lisää tuskaa, vaan itse asiassa lisää viisautta ja onnellisuutta!

Eikä se tarkoita ettenkö toivoisi, että vanhempani vielä eläisivät – tottakai toivoisin! Enemmän kuin mitään muuta. Mutta elämä meni näin, niin oli tarkoitus ja se on hyväksyttävä. Jokaisella on oma tarina tämän maan päällä ja vanhempieni tarinat päättyivät vuoteen 2017 – yhdessä. <3

Itken aina kun itkettää, huudan jos siltä tuntuu, puhun heille ääneen, muistelen silmät kiinni ihania muistojamme, yhteisiä hetkiä ja lähetän heille kuiskauksena viestejä. Joku saattaa nauraa tai pyöritellä silmiään lukiessaan tätä, että ”just joo puhua ääneen ja lähetellä viestejä? Tyttö on sekaisin!” Mutta kun suru ja läheisen menetys sattuu omalle kohdalle, tulet varmasti itsekin tekemään vähän hassumpia asioita – mitä et aiemmin olisi kuvitellut itseäsi tekemässä. 😉 Ja mulle on ihan yks lysti mitä muut musta ajattelee!

Tällä hetkellä minä olen eniten sinut itseni ja elämäni kanssa, kuin koskaan aiemmin! Vaikka olinkin jo ennen tätä kaikkea ikävää päässyt hyvään balanssiin itseni ja elämäni kanssa – nyt se on vieläkin intensiivisempää. Minulla on hyvä olla itseni kanssa, rakastan itseäni juuri tällaisena. Rakastan ja arvostan elämääni, terveyttäni, terveellisiä elämäntapojani sekä kaikkia täällä olevia ihmisiä.

Ymmärrän ihmisiä, heidän ajatuksia ja tekoja paremmin. Koko maailma näyttää kauniimmalta, kuin koskaan aikaisemmin. Katson maailmaa kuin uusin, rakastavaisin silmin – rakastaen kaikkea ja kaikkia. Uskon ja tiedän, että elämällä on suurempi merkitys, kun aavistammekaan.

Olen kokenut viime aikoina paljon henkisiä, syvällisiä, uskomattomia asioita, joita ihmisjärjen on vaikea ymmärtää. Mutta kun ajatteleekin sydämellään ja sielullaan, ymmärtää elämän salaisuuden sen kaiken mahtavuuden ja upeuden. Kerron näistä pian lisää videoiden merkeissä 😜

kiitollisuuden voima

Kirjoitan usein – lähes päivittäin ylös asioita, joista olen kiitollinen. Ne muistuttavat siitä, kuinka paljon hyvää elämässä on AINA. Ihan aina. Joka ikinen päivä, Se tuo väkisin hymyn huulille huonoimpanakin päivänän! 

Esimerkiksi:

• Olen kiitollinen, että minulle on rakkaat veljet ja heidän perheet, mummi, ystävät ja muut sukulaiset sekä läheiset rinnallani.
• Olen kiitollinen, että uskoni elämään, on johdattanut minut sielunkumppanini luokse.
• Olen kiitollinen, että saan herätä kauniiseen aamuun terveenä, kaikki aistit tallella.
• Olen kiitollinen, kun saan puhdasta ja ravitsevaa ruokaa joka päivä syödäkseni.
• Olen kiitollinen, että vanhempani kasvattivat minut viisaasti ja opettavaisesti.
• Olen kiitollinen upeasta asunnosta, jossa saan elää rauhassa.
• Olen kiitollinen, että saan auttaa ihmisiä osaamallani tavalla.
• Olen kiitollinen, että voin tehdä työtä, jota rakastan.
• Olen kiitollinen, että olen löytänyt oman polkuni.
• Olen kiitollinen, että saan elää.
• Olen kiitollinen kaikesta.

Minusta on vain ihana olla ja hymyillä, tuijottaa kaunista rakennusta tai auringonnousua. Nauttia terveellinen vihermehu ja kikattaa veljieni lasten kanssa. 

Olkaa kiitollisia ja nauttikaa elämästä, mutta pitäkää huolta itsestänne – mikään ei tule ilmaiseksi tai itsestään 💙

 -Anni